talvi

kaikenlainen valkoinen kalsea kylmyys on niin karua. etenkin tällainen pakkasjatkumo, joka jäätävyydessään on kestänyt jo tarpeeksi pitkään. haaveilla vain voi nollakeleistä ja tulevasta keväästä, tällä hetkellä näyttäisi siltä kuin asuttaisiin ikuisessa winter wonderlandissä.
kööpenhaminan ilmastokokoushan toimi todella hyvin, heti tuli kylmä.
muutama päivä sitten tein runon, tai jonkinlaisen ajatusten purkamisen. se on lähinnä ehkä havainnointia ja kokemuksia yhdeltä päivältä. copypastetan sen tänne:

valkoisessa maassa
jalanjälkiä
hyvin hiljaa muuttuu aika
nainen jolla appelsiineja pussissa
vilkaisu.
hiljaisuus
huokaus jää leijumaan
ohivilisevät kuvat
hyvin hiljaa muuttuu aika

sellainen tekele, ei musta kyllä mitään runoilijaa ole tulossa. appelsiinit vain sattuivat piristämään muuten aivan kamalaa -25 °C -päivää. kaipaan hirmuisesti kesää. vielä enemmän kaipaan hetkiä jolloin elämä tuntuu helpolta, vapaalta ja kiireettömältä. kun kuuntelin owl cityn biisiä fireflies, ajatuksiin tuli näkymä leppoisasta ja suloisen lämpimästä kesäillasta nurmikolla maaten, jalat ilmassa ja pieni tuulenvire varpaiden välissä. sellaista tässä oikeasti tarvitsisi.

tässä vielä se biisi: http://www.youtube.com/watch?v=CMr52bCXNdU&feature=fvst